Äitienpäivänä

Lapsilta ihanaa itse tehtyä :)

Äitienpäivä kaffet joimme serkkulikan luona.
Äitejä oli paikalla viisi :)

*****
Lämpenee se ilma täällä pohjoisessakin.
Aurinko paistaa ihanasti,
mutta pitkähihainen on tarpeen jos kotipihalta poistuu...
Lämmin ilma kirvoitti meidät lenkille.
(myös talven aikana hankittu vatsamakkara antoi puhtia!)
Minä ja Mies ihan kaksin!
Edellisestä kerrasta onkin aikaa...
On me siis lenkkeilty, sentäs kuitenkin,
muttei yhdessä :)

Kuljimme läheistä rantatietä...

Hhmmm...

Sorsa pariskuntakin bongattiin.
Olivat myös yksissä tuumin ulkoilemassa :)

Hyvää Äitienpäivää!

Huh!

Niin pitkä ja raskas viikko takana.
Miten tämä lyhyt viikko on voinutkin tuntua niin pitkältä?

Kylläpä on loma paikallaan!
Enkä anna edes heti tiistaina olevan tentin pilata tätä fiilistä...
Murkut omissa menoissaan,
koti siivottu - olipa aikakin!
No, komerot/kaapit tursuaa lie tarpeellista tavaraa,
mutta koska en aio viettää pääsiäistä (kään) komerossa
pidämme vain kaapit ovet tiukasti kiinni...

Loppuperhe aikoo rentoutua tämän illan :)

Pääsiäiseksi on vielä mukavia suunnitelmia...

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Iloista Pääsiäistä!

Kestävää kehitystä

Jouluksi väännettiin PikkuTytön kanssa
syämmellisiä tötteröitä.
Nyt ne tötteröt matkaavat maailmalle
ystävänpäivä tervehdyksinä.
Sisään sujautettiin Omar - ja Dumlekarkkia.

Kestävää kehitystä :))

Näitä syämmiä on tullut tehtyä lukuisia..
Näitä ovat saaneet niin PikkuTytön kaverit synttärilahjan kyljessä kuin Tuulihatun ystävät.
Näitä olen jaellut tuomisina ja viemisinä...
huomenna jakelen viimeiset tältä erää.
Tuntuu, että alkavat pursuamaan jo korvista minullakin...
Aikansa kutakin!

Huomenna tuskin ennätän postailemaan joten
HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Lumiukko

Lumiukko, lumiukko
pyöreä kuin pulla.
Hauska on kedollesi leikkimähän tulla.
Kädessä on keppi ja
nappina on hiili.
Ketterä on pyörimään
kuin automobiili.

Lumiukot, lumiukot
ketjussa kulkee.
Nysäpiipun, nysäpiipun
suuhunsa sulkee.
Olalle he taputtavat
ystävää ja veikkaa.
Hangella heittelevät
kupperiskeikkaa.

Meidän lumiukko ei ihan täytä laulun
lumiukon kriteerejä,
mutta eipä haittaa :))
Eilen siis vihdoin lumiukkokeli
ja meidän aikataulut kohtasivat.
Voi sitä riemua!

Hyvän mielen tuoja

Järjestelin tänään erästä kansiotani,
jonka tarkoitus on kuvata ammatillista kehittymistäni.
Kansioon voi kerätä itselle tärkeitä asioita,
tehtäviä tai mitä vain koulutien varrelta.
Yksi tärkeä ja ehdottomasti kansioni kunniapaikalla oleva
on päiväkotiharjoittelun lopuksi lapsilta saamani muisto.

Jokainen oli piirtänyt tai askarrellut jotain...
Piirustuksen takana lukee aina mitä tai ketä kuva esittää.

Tässä kuvassa olen keskellä.
Huom! mikä prinsessa olenkaan :))

Tässä kuvassa olen ankan kanssa :))

No, just tästä kuvasta puuttui kerronta takaa,
mutta varmaan siinäkin olen minä! :)))

Lisäksi jokainen oli sanonut minusta jotain.
En tiedä oliko lapset pakotettu sanomaan jotain kaunista,
mutta näitä lukiessa ihan tippa tulee linssiin... niisk :)

Huomenna esittelen kansioni tutorilleni!
Kylläpä kelpaakin tämän osalta esitelläkkin!
Hyvä mielihän tässä väkisinkin tulee :)

p.s. Sain myös suklaata,
mutta siitä on vain muisto jäljellä :D

Välipäivien puuhailuja

Niin ne vain lomapäivät kuluvat kuin siivillä.
Vielä en ala valittamaan, mitä kaikkea aijoinkaan tehdä,
mutta en sitten saanut tehdyksikään.
En vielä.
Jotain, kun kuitenkin on saanut tehtyäkin.
Sitä mikä mieltä miellyttää eli tällä haavaa sydämmet :)

Ja kun äiti virkkaa sydämmiä,
mitä tekee PikkuTyttö?
No, hän sormivirkkaa pötkylää...
Useita, Ja pitkiä.
Ja kauniita...

...kaikki nämä hän virkkasi yhtenä iltana.
Yksi pitkä mitattiin, 283 cm.

Kaksi pitkää hän luovuttaa uutena vuotena tädilleen.
Pakattiin jo sellofaaniin :)
***
Todistusaineistoksi kuvaa, että on me muutakin tehty kuin virkattu ja ...kröhöm, nukuttu pitkään...

...jos nyt sitte ei ookkaan siivottu ja kaappeja karsittu!
Ollaan käyty uimassa ja vähän shoppailemassa.
Ollaan pelattu lautapelejä ja tavattu ystäviä.
Ollaan ulkoiltu.

Ja vielähän on lomaa jäljellä :D

Joulupuu on rakennettu...

...ja jouluki kohta jo ovella.
Otettiin vähän varaslähtö kuusen kans, mutta ei se haittaa :))
Valmista ei oo, mutta askele askeleelta lähempänä ollaan...

Kuusemme on muovikuusi. Vanhemmiltani saatu joskus vuosia sitten. Oikea kuusi on aina oikea kuusi, mutta isompien lasten vauva - astamat aikoinaan pakottivat tähän ratkaisuun. Ja hyvin on pärjätty muovisellakin versiolla. Aina on joulu tullut :))
Valehtelisin, jos väittäisin etten haaveilisi valkeasta kuusesta kultaisilla ja ruskeilla koristeilla...
mutta perheemme pienin haluaa nämä vanhat ja tutut! Ja ihaniahan ne onkin...lasten vuosien varrella tekemiä...

... kuten tämä oiva pukki!
Harmi kun ei näy luokkaa...vai oonko tehny sen eskarissa?

PikkuTyttö toi perjantaina kotiin tämän ihanan tonttupussukan.
Ihana!

Ja meillä kävi niin kummasti, että tänä aamuna löytyi kuusen alta ensimmäinen lahja!
Ei joulupaperissa, mutta lahjanaru ympärillä.
Ja 4 pikkukorttia, joissa lukee kaikkien muiden perheenjäsentemme nimet paitsi PikkuTytön.
Hän ei Todellakaan Tiedä tästä yhtään mitään...Tontut ovat siis jo alkaneet lahjoja toimittaa... :)))
Kaunis käsin kirjailtu tyyny kyllä onkin!

Niin, meille tulee joulun viettoon rakas lähipiiri. Siksi meidän paketeissa ei voi lukea vain äidille, äitejä on jouluna paikalla.. ööö...neljä! :)))

***
Vielä uskaltaudun lähteä pikkumutkan kaupungille...siellä voi olla pari muutakin, mutta minkäs teet!
Jouluun on enää neljä yötä ,hiphei!!

Pipareita,saippuaa ja joulun tunnelmaa...

Tänään leivoimme piparit nro 2.
Tytöt pistivät tuulemaan ja siinäpä ei kauan nokka tuhissut, kun koko satsi oli jo koristeluineen päivineen valmis :)

Niin, osa koristeltiin.
Toinen osa nautitaan ilman koristuksia.
Tein yhden koepiparin...laitoin piparin sisään nallekarkkeja ja voin todeta että toimii!!
Useammastakin blogista napattu idea:D
Ehkäpä toteutan isommankin satsin ikkunallisia pipareita...

Eilen mulla oli pienimuotoinen saippuatehdas...

...tein 8 kpl sydänsaippuoita joissa sisällä sydän....

...sekä 16 kpl tähtisaippuoita, joissa sisällä on tähti.
Tähtien väri vaihtelee....

Pikkusaippuat tulee päiväkodin ihanille lapsille...tytöille sydän ja pojille tähti...
Lisäksi ojaajat saavat omat palasensa jo aiemmin tehtyä kaakaosaippuaa :)

Eilen ja tänään on laiteltu joulua lisää kotiin...

Kuvat vain tuppaa olemaan niin kummallisen kelmeitä...Pitäis aina ennättää päivänvalossa kuvaamaan, mutten koskaan ennätä, muka :)

***
Itsenäisyyspäivän vastaanotto onkin menossa...
Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Leivinliinat kera keittiön kello

Tässäpä heti lupaamani ihanat leivinliinat. Varmasti pääsevät ihan oikeaan käyttöön. Heti pesun jälkeen.

Joku aika sitten kerroin haluavani uuden kellon keittiöön. Kovasti mieluista etsiskelin, mutta mikään ei oikein miellyttänyt tai hinta oli sitten niin päätä huimaava..
Huutonetistä sen sitten löysin. Ihana ja aito ja vanha. Just semmonen minkä haluan. Mutta. Ainut mutta oli se, että kello oli vedettävä. Avain kyllä kuului mukaan, mutta oikeesti. Tulisiko mulla ihan oikeesti vedettyä ko.kello joka päivä? Turha narrata ees itselleen, että tulisi. Kello on hyvin keskeisellä paikalla keittiössämme ja sitä katsovat meistä jokainen aamulla lähtiessään. Entäs sitten, kun kelloa ei olisi vedetty. Mun jobihan se tietysti olisi ollut. Ei niin ei. Mieluisuudestaan huolimatta. Kuitenkin näytin kelloa myös äidilleni huutonetissä ja hintakin oli kivunnut aika korkeaksi..eipä aikaakaan, kun äitini tuo tullessaan tämän kellon. Halpahallista halvalla ja paristoilla toimiva yksilö. Kuin identtinen sen aidon ja oikean kanssa. Kelpaako? kysyy äiti. Kyllä kelpaa. Kiitos!

Sopii mielestäni täydellisesti.

Mitä etelän ihimiset eellä..

...sitä pohojosen ihimiset perässä.

Eli tätä blogimaalimmaa seuranneena tiedän, että etelässä puoteltiin lumia katolta jo ainakin 2 viikkoa sitten. Meillä täällä pohjosessa puoteltiin tänään..

No Iskähän se siellä naapurin kanssa. Taitavat juuri maisemia ihailla.. :)

Juu, olihan sitä lunta.

Tässä on kulkuväylä meille. Ei vieraita odotettavissa. Meille ei pääse :D

Ja voin kertoa, että vaikka se ei kuvissa näy: Meillä on satanu lunta Koko Päivän Taivaan Täydeltä..Jo riittäis, kiitos!

Noh, kulkuväylä saatiin taas auki ja Iskä innostui PikkuTytön kanssa lumitaidetöihin..


..tämän kuvan nappasin ihan just. Tuulihatun varjokin siinä näkyy...ja kello on jo yli puoli kymmenen illalla..noh, onneks on loma.. :)

Tätä se loma teettää! Meikäläinenkin leipoo Ihan Muuten vaan :)

Valkosuklaakakkua piti saaha. Ja sitähän saa kun tekee :)

Pojan kummisetä pyörähti aamupäivällä ja Tuulihatun kummisetä päivemmällä. Olipa mukava, kun oli tarjottavaakin..

Reissuun, kun lähdimme, niin vielä viimeiseksi koppasin mukaan virkkuukoukun, lankakerän sekä sakset. Jos vaikka innostuis..Ja innostuinhan minä! Iltojeni iloksi mökillä sekä jopa laskettelurinteen juurella auringonpaisteessa näitä virkkasin. Jopa niin, että lanka loppui ja haettiin lisää paikallisesta maxmarketista :D

Ensin virkkasin noita pienempiä. Jotka kylläkin ovat isompia kuin edelliset virkkaamani siihen torkkupeittoon. (voi kun osaisin sillain hienosti laittaa/linkittää, että pääsis suoraan siihen torkkupeitto postaukseen..) mutta sitten tajusin, että koska pidän virkkaamisesta, mutta en yhdistämisestä (joka takkusi tosi, tosi pahasti silloin viimeksi) niin teenpä Isoja Isoäidin neliöitä. Näin yhdistämistä jää vähemmän.. :)
Harakanvarvastahan tämä käsiala on. Ei siedä lähempää tutkistelua..Mutta lanka on taas ihanaa ja kirjavaa ja antaa paljon anteeksi :)

Niin Äiti, tiedän että luet tämän, ei tullut tyttärestä sukankutojaa (pakkasin sen jo laatikkoon oottamaan uutta, mahdollisesti joskus puhkeavaa innostusta) Mutta omaehtoinen isoäidin neliön virkkaaja tuli :D

Talvipuuhia ynnä maalausta

Tänään mulla oli ylityövapaa. Hiphei :)

Niimpä saatoin PikkuTytön kouluun ja koulun jälkeen menin vastaan. Koulussa oli ollut hiihtokilpailut. Ja hiihteli vielä kotiinkin päin hän..

..mitallia ei tullut, viimeinenkään ei ollut eli hyvin meni. Punaset posket ja hyvä mieli :)

Eilen illalla rykästiin kasaan lumiukko. Lumi oli niiin raskasta, että naapurin pappa(84-v.=teräspappa) tuli lumikolan kanssa hätiin, että saatiin keskimmäinen pallo nostettua alimman päälle. Ukkohan on aika iso, ei ehkä kuvassa näy..

Kuvia yritettiin ottaa jo illalla, mutta eihän ne pimeässä onnistunu. Nyt päivänvalossa huomattavasti paremmin..

Siinä he ovat kuin kaksi marjaa.. :)

Se sunnuntainen Tuulihatun laatikkojen siivous ei ollut ihan omaehtoinen juttu..asiaan liittyi hyvin voimakkaasti kirjoituspöydän maalaus.

Tässäpä siis kuvaa ennen..

..ja jälkeen! Jälkeen kuvan nappasin just äsken eikä tietenkään onnistunut illan pimeydessä heikolla valaistuksella..mutta kuva piti saada joten siinäpä se sitten on.
Tuulihattu sommitteli ja suunnitteli värit noin..laitan parempaa kuvaa jahka huone on valmis. Suunnitellaan siis lisämaalausta sinne :)

Vanha possu-roskis sopii loistavasti tuonne!