keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Konfirmaatio

Viime sunnuntaina juhlimme esikoisemme, Poikamme rippijuhlia.
Tilaisuus kirkossa oli kaunis ja koskettava. Ja äidin piti itkeä. Ja kummitädin. Jopa siinä määrin, että Poikaa hävetti :D
Etukäteen oli luvattu sadetta koko päiväksi. Aamusta iltaan. Ja olinkin jo niin sateeseen motivoitunut ja siihen "sillit purkissa" oleskeluun kotosalla kahvittelun aikana, että suorastaan äimistyin, kun sade loppui konfirmaation aikana. Eikä muuten satanut koko päivänä enää ollenkaan. Kotia tullessamme patistin miehen heti kuivaamaan ulkokalusteita ja aurinkokin suorastaan paistoi. Joten hyvin mahduttiin, kun ulkonakin pystyi kahvittelemaan.
Tämä Tuulihatun taikaneilikka toivotti vieraat tervetulleiksi etupihan pihlajan alla. Tässä vielä sateesta johtuen kuvattuna takakuistilla..
Kuvia saatiin paljon. Siis ihan jo pelkästään meidän kameralla. Enkä edes vielä ole muilta kuvia saanutkaan. Vielä. Jospa sieltä löytyy kelvollisia otoksia!
Meidän kuvissa on jotenkin niin hätäinen fiilis...Kuten näissä tarjoiluissa,joita oltiin vasta pöytään laittamassa. Mutta jäivätkin ainoiksi kuviksi tarjoiluista joten hyvä että otin :)

Eli liha-ja kalavoikkaria, lohi-aurajuustoruusuja sekä leipäjuustoa kera hillojen.
Lähikuva vielä tekemästäni lihavoikkarista :)

Pursotinpikkuleivät suklaa versiona sekä mansikkamarmeladilla, appelsiinituorejuustokakkua sekä -yllätys,yllätys- mansikka täytekakkua :)
Ja vielä oli jotain kaupan keksiä jotka eivät kuvissa näy.

Tosiaan vasta laitellaan esille, siitä tuo sekavuus...niin niin,seli seli :D

Tässä vielä kuva toisesta täytekakusta. Mansikat oli niiiin kypsiä etten saanut niitä munanleikkurilla viipaloitua kuin yhteen kakkuun. On muuten jostain blogista otettu vinkki jo aikoja sitten ja nyt eka kertaa toteutin. Ja tyytyväinen olen tasapaksuihin, tai tässä tapauksessa tasaohuisiin siivuihin. Niimpä siis loput olivat todella kypsiä, joten silppusin ne vaan ihan kakun pintaan.

Vieraita kävi vielä maanantainakin. Ja kaikki kutsutut eivät tietysti päässeet. Tulevat ehkä myöhemmin, kai.
Viivan alle jäi hyvä mieli.
Tunnelma oli lämpöinen ja kotoinen. Niin kirkossa kuin erityisesti kotona.
Suurta ylpeyttä tunsin Isosta, Pienestä Pojastani.
Ja helpotusta. Juhlat kunnialla ohi.
Ensi kesänä uudestaan :)







4 kommenttia:

Sanna-Mari kirjoitti...

Vautsi mitkä tarjoilut!Komeet koristelut voileipäkakuissa. Koskahan ylittäs sen kynnyksen, että vois vaan tehdä juhliin voileipäkakun suit sait vaan.
Hyvä idea toi mansikoiden viipaloiminen, pitää laittaa korvan taa...ja ostaa vissiin munaleikkuri (mulla on vaan laisisia sitruspusertimia :D :D)kanssa.
Saitteko yhtään perhepotrettia onnistuun? Nyt kun on toi putki päällä, niin jos sattu niin ettei onnistunu ykskään, niin ens kesänä sitten :D
Hauskaa Juhannusta tässä samalla! Meen Juhannuksena töihin molempina päivinä, niin saattaa olla aika hiljasta tän harrastuksen suhteen...hyydykekakkua meinaan kyllä väsätä, mutta päivitän sen sitten joskus kun tokenen...

Marika kirjoitti...

Kiitos Sanna-Mari!
Voileipäkakkujen teko ei onnistu suitsait vaan.Multa ainakaan.Tein yhen ystäväni neuvon mukaan eli täytin kakun ja pakastin.Sitten vain kuorrutin ja koristelin h-hetkellä.Toimii!!Ja tokihan tiesinkin sen,olen hänen huippukakkujaan useasti maistellutkin.
Ne perhepotretit..useampikin kuva löytyy,mutta mutta..ei vissiin ihan mieluista..mikä otettu liian kaukaa tai jollain silmät kiinni tai ei ilme kohillaan tai joku katsoo toiseen kameraan tai jotain..jospa muiden kameroista löytyis parempia kuvia.Ja tosiaan!Ensi kesänä uusi yritys :D
Mutta tokihan onnellinen oon että ylipäätään on kuvia jossa me kaikki ollaan ihan samassa kuvassa :)
Vai töihin..Me suunnataan vihdoin ja viimein mökille.Aina ollaan aloitettu mökkeily hyvissä ajoin toukokuussa ja juhannukseen mennessä on huonompinakin vuosina ainakin pari kertaa käyty.Tänä vuonna näin.Ja muutenkin tuo mökkeily on vähän haastavaa noiden murkkujen kera...varsinkin Pojan.Maalle keskelle korpea ilman nettiä sääskien syötäväksi oman perheen kesken,varmaan jokaisen 15-v. unelma :D :D
Mutta oikein mukavaa ja ilmeisesti sitten työntäyteistä juhannusta!!
Palaahan astialle het jahka jaksat! :D

Siiri kirjoitti...

No, voi nam! Täytyy myöntää, että voileipäkakut ovat suuri heikkouteni :D Voisin syödä niistä itseni kipeäksi!
Eikä noi täytekakutkaan huonoilta näyttäneet :) Tuo munaleikkuri oli miunkin mielestä hyvä idea, eipä ole tullut mieleen.

Minun kummipoikani konfirmaatio on heinäkuun alussa, hänkin varmaan saa hävetä silmänsä päästä. Miulle noi kirkolliset juhlat on aina jotenkin niin tunteellisia :)

Onnea rippilapselle, näin jälkikäteen!

Marika kirjoitti...

Kiitos Siiri!Sekä kehuista että onnitteluista :)

Voileipäkakku on hyvää.Mutta siitä saa helposti yliannostuksen nimim. kaks päivää vielä töissä eväänä syönyt :D

Joo,kyllä se itkettää.Itkin myös kummipojan konfirmaatiossa joku vuosi taakse päin.Vaikkakin olen myös itkua pidätellyt esim.lasten päiväkodin joulujuhlassa,kun oma pieneni siellä niin hienosti hyppelehtii ym.ym :D :D Yliherkkäkö? :D

Mukavaa juhannusta myös sinulle!