Ihana yllätys!

Postilaatikkoon oli tupasahtanut tänään paketti.
Minulle :)
Ja ihan puun takaa :))

Sanna-Mari lähetti minulle kuvassa näkyvät ihanuudet;
Ihanan virkkauskirjan ja ihanan itsetehdyn rannekorun.

"Paketti oli sidottu kauniisti pitsillä..
Ja myös kaunis kortti löytyi niin osuvalla tekstillä;
"Pidä aina mielessäsi,
että oma
päätöksesi
onnistua on
onnistumisessa
kaikkein tärkeintä."

Tämä on ihan uskomatonta,
että joku jota en oikeasti edes tunne,
haluaa muistaa minua.
Ja näin arvokkaalla lahjalla!
Ja oikeesti se kuitenkin tuntee minut,
lahjakin on just niin mua! :)

Noh, Sanna-Mari on kyllä ollut hyvinkin kartalla näistä
mun opiskeluista, sen koukeroista ja haasteista.
Eräskin sähköpostikeskustelumme on liittynyt nimenomaan
mun opiskeluihin. Ja joka kerta vähintäänkin sivunnut sitä.
Kiitos siis kannustuksesta ja tuesta ja neuvoista!
Oikeasti sinä olisit ansainnut lahjan minulta!!
Kiitos!

*******************
Se mun kamera (Tuulihatun vanha) hajosi
sitten lopullisesti tässä iltana eräänä.
Uutta olen jo hieman katsellut ja varmaan
viikonloppuna käynkin ostamassa.
Orpoa olla ilman kameraa.
Just silloin olis kaikkein eniten kuvattavaa,
silloin sais ne parhaimmat kuvansa, ikinä!
Sain kuitenkin houkuteltua Tuulihatun napsimaan
nuo edelliset kuvat ja laittamaan myös ne mun koneelle.
Samalla pyysin kuvaamaan myös viimeksi valmistuneen virkkaukseni:

Virkkasin kerrankin ihan ohjeen mukaan.
Lähes koko työn :)
Silmukat ihmeesti täsmäsi koko matkan.
Liinasta tulikin aika iso,
halkaisija 54 cm.
Tää oli tällänen harjotuskappale,
joka ei kestä liian tarkkaa syyniä.
Nyt olen virkkaamassa varsinaista liinaa,
joka olis ihan tarkoitus lahjaksi antaa.
Ja uskotte, että nyt on ongelmia;
silmukkaluvut ei täsmää ja
virheitä onkin sitten heti kunnolla.
Sinnikkäästi puran ja puran ja teen uudelleen...
Katotaan miten käy,
että tuleeko valmista...
Pakotan itseni tekemään sen ensin loppuun,
ennen kuin käyn tuon ihanaisen kirjan kimppuun :)

Sen lisäksi että Tuulihattu laittoi kuvat mun koneelle,
mun koneen taustakuva on muuttunut
ja samoin kuvienkäsittelyohjelma.
Sieltä löytyi kaikkea aivan ihmeellistä,
mitä en osaa käyttää...
Nyt tyttö kameroineen on jo livahtanut muualle.
Tarinan opetus on ettei pidä päästää teiniä yksin äidin koneelle!
No, leikittelin sitten hieman niillä kuvilla...
Alin kuva siis leikkieni tulosta :)

Nyt on niin hyvä fiilis,
että taidan istahtaa takas virkkaamaan.
Josko ne silmukatkin nyt osuis kohilleen.. :D