...käpyttelin pihamaalla.
Auringon paisteesta huolimatta on kuitenkin aikas vilpoista.
Ihanaa, kun on siisti piha,
pian voi jo suunnitella kesäistutuksia.
Kyllä se meilläkin jo vihertää.
Nämä uskolliset kukkaset, joiden nimeä en edelleenkään muista,
nousevat uskollisesti vuosi vuodelta aina ensimmäisinä.
Ja kasvavat suorastaan silmissä :)
Ihanat langat houkuttavat virkkaamaan.
Omasta päästä, omalla ohjeella sangen yksinkertaista.
Juju on langoissa.
Saas nähä mitä tulee vai tuleeko mitään :)
Niitä matonkuteita minäkin kaipailen.
Oon kauppareissuilla yrittäny katella,
muttei meidän marketeista ainakaan löydy.
Osaisko joku neuvoa mistä niitä saa?
Täytyykö hakea erikoisliikkeestä?
Ja paljonko ne maksavat?
******
Ei postausta ilman nurinaa.
Tahdon vain ilmaista kuinka pettynyt olen tähän meidän hyvinvointi valtioon.
Että jos ihminen erehtyy tekemään töitä koulutuksensa aikana,
häntä rangaistaan.
Ansiosidonnaiset katkeaa välittömästi, kunnes kakki mahdolliset lisäselvitykset on annettu.
Ja lisäselvitysten kokoon haalimen tietysti kestää...
Ja loppupeleissä tehty työ sovitellaan niin ettei työstä jää mitään käteen.
No työn ilo tietysti.
Mutta työn ilo ei käy maksuvälineenä vaatekaupassa
eikä sitä voi päivälliseksi tarjota.
Ja minä kun iloitsin työstä.
En iloitse enää.
Sapettaa...
Tuttu asia lie monellekkin ja tokihan siitä olen minäkin kuullut,
mutta nyt se koskettaa itseä.
Järjestelmä ei kannusta työntekoon.
Ennen vanhaan se oli työnteko ainut mikä kannatti.
Olisimpa elänyt silloin...