sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Viikonlopun tuotos





Perjantaina löysin tieni lankakauppaan.
Tiedä häntä kuinka uusi kauppa on,
mutta minulle se oli täysin uusi tuttavuus.
Kannatti löytääkin sinne;
ihan häkellyin!
Valikoimaa oli lievästi sanottuna runsaasti,
palvelu loistavaa ja vielä hintakin kohillaan.
Mukaan tarttui jotain pientä
ja vankka aikomus palata takaisin.
Pian!

Vaalenpunaista matonkudetta
ja koukku nro 8.

Samainen vanha tuttu ohje täältä.
Edelleen ihan hurjasti kiitos sinne! :)


Sama ohje.
Erilainen kude,
pienempi koukku.

Kude oli hieman vaikeaa työstettävää..
välillä superpaksua, välillä superohutta.
Jouduin useaan otteeseen katkaisemaan langan
tai välillä ihan leikkasin kudetta ohuemmaksi.
Enempikin olisin voinut moista harrastaa,
kun katsoo lopputulosta..
Lisäksi kude oli tooosi solmuista.

Maton toiselle puolelle ei siis kannata juurikaan kurkkia.
Se on melkoinen solmuviidakko :)


Mutta teimpähän taas!
Ja oikeesti oon ihan tyytyväinen
että tehtyä tuli :)
Matto lähtee vielä yöksi ison maton alle
kostutettuna suoristumaan.

En oo ihan varma,
mutta mun käsi ei ehkä ihan niin paljon tykkää tästä
jatkuvasta matonkuteen virkkauksesta kuin mä. (?)
Outo käsi.

7 kommenttia:

Kirsi kirjoitti...

Hyi sun tuhmaa kättä,pitäishän sen tajuu että se saa kaunista aikaiseksi,ei semmosesta saa suuttua:D Ihanat on TAAS tuotokset,voi mikä herkkuvärikin,ihan kuin mansikkajätski<3 Sinänsä vaan vähän ärsyttävääkin kun näkee jotain tällästä niin aina vaan pitenee tää haluu,tää tahtoo-lista;D
Ihanaa alkavaa viikoa sulle ihanalle ja terkut oudolle kädelle että paranee pian<3

Anneli kirjoitti...

Aivan ihana ja herkullisen värinen matto :)
Kyllä kuteen virkkaaminen käy käsiin.

Pidä koukkua päältäpäin kiinni, niin rasittaa vähemmän !

Rouva Kivitikka kirjoitti...

Miten kauniita!
Ja tuo vaaleanpunainen, namskis!
Kiva blogi sinulla, klikkasin itseni oitis lukijaksi :-)

Matonkude kirjoitti...

Tuo malli on vielä koittamatta, mutta ei ehkä enää kauaa. On se vaan niin ihana jo täältä ruudustakin tuijotettuna :)

Kirsikka... kirjoitti...

Ihania nuo virkatut matot, minä en ole alkua pidemmälle edennyt.
Ihanan hempeän vaaleanpunainen !

Jaana Kristiina kirjoitti...

Söpösen tyynynkin olet virkannut.Ja hienon maton kaveriksi toiselle.Munkin käsi on aina ihan puutunut mattojen virkkauksista.Varsinkin kun virkkaa lakanakuteita.Ontelokudetta en ole virkannutkaan.Olis paljon pehmeempää=)Sisulla aina mennään loppuun asti,vaikka tekis kipeääkin.
Mutta mukavaa viikkoa sulle ja kyllä se käsi siitä paranee,kun lopputulosta ihailee=)

Marika kirjoitti...

Kirsi; Kiitos!Ja outo käsi myös kiittää.Voi jo paremmin,kun en oo viikonlopun jälkeen matonkudetta koukuttanu :)

Anneli; Kiitos!Pidän koukkua AINA päältä kiinni,kun en muuten osaa.. :))

Rouva Kivitikka; Kiitos!Ja Tervetuloa!
Poikkean pian vastavierailulle! <3

Matonkude; Kiitos!Ei muuta kuin koukkuamaan vaan!On se niin mukavaa puuhaa..

Kirsikka; Kiitos!Käsistäsi syntyy kyllä kaikkea ihanaa.Voishan se vaihtelu virkistää :)

Jaana Kristiina; Kohtalon tovereita siis.Joillakuilla taas ei ikinä tunnu missään..epistä!
Kiitos ja kiitos samoin :)