Hyvän mielen tuoja

Järjestelin tänään erästä kansiotani,
jonka tarkoitus on kuvata ammatillista kehittymistäni.
Kansioon voi kerätä itselle tärkeitä asioita,
tehtäviä tai mitä vain koulutien varrelta.
Yksi tärkeä ja ehdottomasti kansioni kunniapaikalla oleva
on päiväkotiharjoittelun lopuksi lapsilta saamani muisto.

Jokainen oli piirtänyt tai askarrellut jotain...
Piirustuksen takana lukee aina mitä tai ketä kuva esittää.

Tässä kuvassa olen keskellä.
Huom! mikä prinsessa olenkaan :))

Tässä kuvassa olen ankan kanssa :))

No, just tästä kuvasta puuttui kerronta takaa,
mutta varmaan siinäkin olen minä! :)))

Lisäksi jokainen oli sanonut minusta jotain.
En tiedä oliko lapset pakotettu sanomaan jotain kaunista,
mutta näitä lukiessa ihan tippa tulee linssiin... niisk :)

Huomenna esittelen kansioni tutorilleni!
Kylläpä kelpaakin tämän osalta esitelläkkin!
Hyvä mielihän tässä väkisinkin tulee :)

p.s. Sain myös suklaata,
mutta siitä on vain muisto jäljellä :D

Koukutusta & Ihana Kirja

Ja niin saapui Loppiainen, tuo joulun lopettaja.
Ainakin meillä!
Kuusi ym. tykötarpeet kerättiin pois.
Jouluverhot lähti eilen.
Ja osa krääsästä jo aiemmin..
Jotain sai jäädäkkin, kuten SISUSTUSvalot(ei jouluvalot)
ja kynttilöiden valossa tietysti tunnelmoidaan pitkälle kevääseen :))
Niin sitä joulun alla iloisesti ja kepeästi joulu kotiin levitetään.
Yhtä kepeästi ei käy sen pois korjaaminen...
Mutta korjattu on.
Ja Joulun aika oli mukava.
***
Joululomalla aloin taas koukuttaan.
Ensin niitä sydämmiä.
Sitten kaivoin esiin viime maaliskuussa aloittamani
suuret isoäidin neliöt.
Niitä silloin innoissani tein hetken, mutta
kevät toi mukanaan uudet tuulet ja isoäidinneliöt jäi odottamaan
uutta inspistä...joka tuli nyt!
Onneksi olin ostanut lankaakin kunnolla varastoon..
en tiiä ees myydäänkö tuota lankaa enää.

Neliöitä on mukava virkata töllöä tuijotelessaan.
Ja niitä onkin jo ihan iso pino kasassa.
Voip olla, että jos innostusta riittää
pääsen jo piakkoin yhdistelemään niitä.
Paitti että sitä ennen päättelen joka palan...huoh!
Virkkaaminen on niiin mukavaa, mutta ei päätteleminen...
Joku järkevä tietty päättelis joka palan sitä mukaa kun valmistuu,
mutta moista järkevyyttä ei oo täällä näkyny! :)

Anoppini pyysi meidät Loppiaisen lounaalle.
Kutsun otimme enemmän kuin ilolla vastaan.
Ruokana oli meidän perheen herkkua,
pottumuussia ja poronkäristystä! Slurps!
Höystettynä tietysti puolukkasurvoksella...
Ja kylläpä maistui.
Poronkäristys oli ennen muinoin appiukkoni bravuuri.
Siihen lorautettiin tilkka oluttakin...
Appiukon kuolemasta tuli juuri kuusi vuotta...
Mutta anoppi kyllä loihtii aivan yhtä hyvää,
lie samalla salaisella reseptillä :))
***
Paikalle tuli myös mieheni veli sekä hänen...öö...
tyttöystävä/avovaimo.
Tyttöystävä on kotoisin Australiasta.
Hän oli täällä viime talvesta kesään ja
palasi sitten kotimaahansa järjestämään asioitansa.
Nyt hän tuli Tapaninpäivänä takaisin sillä mielin, että voisi jäädä :)
Hän puhuu pelkästään englantia, mutta on ilmeisen nopea oppimaan.
Jo nyt sieltä tuli yksittäisiä suomen kielen sanoja kuten kiitos, ole hyvä, erittäin hyvää... jne.
Oikein mukava ja herttainen.
Kumpa vain kaikki kävisi hyvin.
Hän voisi olla tuleva kälyni :)
Hän toi lapsille paljon kaikkea kivaa...
Ja me isot saatiin aivan ihana kirja.
Kirjassa paljon kauniita kuvia Australiasta
ja hän on käynyt lähes jokaisessa kirjan paikassa.
Kuvien vieressä on jokin kaunis ajatelma
sekä tietoa paikasta.

Tätä kelpaa selailla...

Tämä alimmainen kuva on mun lemppari!
Siinä on sitä jotain..
Ja värithän näissä kuvissa on aivan uskomattomat.
Mun kamera ei ikinä pysty niitä vangitsemaan...

Niin, Tuulihattuhan sai uuden kameran joulupukilta.
En oo vielä "kerenny" perehtyä siihen plus että kamera
on aina menossa kuin Tuulihattukin.
Ja Tuulihattu on nykyisin yllättävän paljon menossa...
Niin että minä täällä kuvailen tällä vanhalla ja
raihnaisella kameralla...
Pitää olla kiitollinen tästä raihnaisesta :)

Arkinen aherrus

Tänään se alkoi.
Arkinen aherrus. Mulla.
Miehellä ei juuri lomia oo tässä ollukkaan.
Koulaisen etuja nämä pitkät lomat :))
Ja peruskoulaisilla jatkuu lomat vielä tämän viikon...
Olipahan kyllä heti alkuun melkoinen opintopläjäys,Huh!
Luulot pois!
Niin, että seuraavat viikot meneekin varmaan aika
tiivisti opintojen parissa...

Eilen kerettiin kuitenkin käydä luistelemassa :))

Välipäivien puuhailuja

Niin ne vain lomapäivät kuluvat kuin siivillä.
Vielä en ala valittamaan, mitä kaikkea aijoinkaan tehdä,
mutta en sitten saanut tehdyksikään.
En vielä.
Jotain, kun kuitenkin on saanut tehtyäkin.
Sitä mikä mieltä miellyttää eli tällä haavaa sydämmet :)

Ja kun äiti virkkaa sydämmiä,
mitä tekee PikkuTyttö?
No, hän sormivirkkaa pötkylää...
Useita, Ja pitkiä.
Ja kauniita...

...kaikki nämä hän virkkasi yhtenä iltana.
Yksi pitkä mitattiin, 283 cm.

Kaksi pitkää hän luovuttaa uutena vuotena tädilleen.
Pakattiin jo sellofaaniin :)
***
Todistusaineistoksi kuvaa, että on me muutakin tehty kuin virkattu ja ...kröhöm, nukuttu pitkään...

...jos nyt sitte ei ookkaan siivottu ja kaappeja karsittu!
Ollaan käyty uimassa ja vähän shoppailemassa.
Ollaan pelattu lautapelejä ja tavattu ystäviä.
Ollaan ulkoiltu.

Ja vielähän on lomaa jäljellä :D

Joulupäivänä

Katsaus aattoon:

Kaikkiaan meillä oli
9 aikuista,
1 nippanappa aikuinen,
6 murkkua,
1 lapsi
ja yksi joulupukki :))

Seura oli loistavaa.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli tarjolla yllin kyllin.
Tunnelma oli lämmin.
Voiko enempää edes toivoa?

Lahjoista päätellen olimme kaikki olleet hyvin, hyvin kilttejä :))

Nämä ovat minun lahjojani :))
Sain sen kirjan mitä niin hartaasti toivoin:
Kaarnasydän ja sammalkranssi :)
Lisäksi sain lempihajuvettä, lempi yövoidetta (ei näy kuvassa),
lempisuklaata,
lempi Arabia - astiastoa...
Ja nuo ihanat kynttilät ovat tytöiltäni.
Isompi tonttutervehdys pienemmältä,
kolme pientä suuremmalta.
Toinen ei ymmärrä rahan päälle ollenkaan
ja toinen osti niistä vähistä varoistaan...
Niisk :))
Kiitos!
Ja minä kun toivoin vain kilttejä lapsia
ja joulumieltä!
(no ok, sen kirjan myös!Ja hajuvettä!)

Leppoisia joulunpyhiä!

Aaton aattona

Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi pehmein kätösin?
Hän koskee ruutua sormellaan
ja hiutale sulaa lennostaan.
Ja pimeä ruutu valkenee
ja tähti suurena säteilee.

Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi poskin punaisin?
Hän on omenan lihaa kokonaan,
hän on joulun tuoksua tulvillaan.
Hän on tonttu ja luumu ja runsaus,
hän on herkullisin aistimus.

Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi silmin hohtavin?
Hän on kynttilän liekki lämpöinen,
hän on säihky ja kimmel hankien.
On piippalakkeja silmissään,
on tähden hymy ja riemu jään.

Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi äänin helkkyvin?
Hän on soittorasian sulokkuus,
hän on kirkonkellojen totisuus.
Hän on nauru ja salainen supatus
ja kirkas tiukujen kilahdus.

Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi jaloin tanssivin?
Hän on tonttu ja poro lapinmaan,
hän juoksee lahjoja pulkassaan.
Hän kiitää kirmaten jokaisen luo,
hän kerkeä, kukkiva, joulun tuo.

Oikein Hyvää ja Rauhaisaa Joulua!

Joulupostia ja Jouluaaton tervehdykset

Tänään posti toi tullessaan ilmoituksen, että minulle on saapunut ISO kirjelähetys!
Kipin kapin postiin...
Paketista kuoriutui jotain näin kaunista...

(kuvien laatu ja väri huono,huoh)

...ja sisältä vielä kauniimpaa!
Valtavan Iso Kiitos Sanna-Marille Räpellystä - blogiin!
Näitä lasisia sitruspusertimia olen ihaillut hänen blogissaan useammankin kerran.
Nyt eka kertaa näen moisen livenä...
Ja olempa vielä sen onnellinen omistaja :D
Kuinka raaskitkaan luopua omastasi?
Kiitos!!
Olet Uskomaton :))

Puserrin pääsi jo paraatipaikalle lipaston päälle.
Ja ihana rrautalankasydän roikkuu naulassa yläpuolella :))

***

Jouluaaton Joulutervehdykset ovat valmiina paketeissaan
eli kanelisaippuat...
Nyt osui nappiin tuoksu ja värikin.
Tykkään!
Mutta sekoitussuhdettahan ei tiedä kukaan, kun rennolla ranteella kanelia sekaan nakkelin :))

Valmiina ovat myös nämä kaffekuppikynttilät.

Muutama kelvollinen ruusu syntyi silloin, kun sytykeruusuja testailin.
Nyt kietaisin nekin sellofaaniin ja uhriksi joutuu rakas serkkulikkani.
Nakatkoon hän ne takkaansa :))
Noihin sytykeruusuihin aion kyllä paneutua ihan ajan kanssa tässä joku kerta...

Vaikka me aikuiset emme toisillemme lahjoja ostakkaan, on mukava antaa jotain jouluvieraille kotiin viemisiksi.

Kaksi yötä Jouluun...